Pienten lasten kanssa voi ja kannattaa reissata. On hienoa nähdä ja kokea yhdessä lasten kanssa eri maita ja kulttuureja. Uskon ja toivon, että maailman näkeminen opettaa lapsista ennakkoluulottomia ja avarakatseisia aikuisia. Lapset katsovat myös maailmaa erilaisin silmin ja heidän havaintonsa uudesta ympäristöstä saa aikuisenkin kiinnittämään huomioita asioihin, joita normaalisti ei huomaisi. Mieleeni on jäänyt Thaimaan reissultamme, kuinka silloin 4-vuotias kuopuksemme oli kovin hämmästynyt, koska kuu on Thaimaassa "väärin päin" näyttäen hymysuulta. Itse en ollut edes huomannut tätä!
Ensimmäinen lapsiperhematkamme suuntautui Espanjan Salouhun esikoisemme ollessa 1 vuoden ikäinen.
Reissaaminen lasten kanssa on toki erilaista kuin aikuisten kesken. Reissaaminen vaatii enemmän suunnitelmallisuutta ja lasten ehdoilla menemistä. Lehmän hermoista on myös hyötyä, kun matkustamisesta uupunut, yliväsynyt lapsi heittäytyy lentokentän turvatarkastusjonossa lattialle huutaman juuri silloin, kun pitäisi reippaasti kävellä metallinpaljastimien läpi. Täytyy myös todeta, että itse olen sen verran mukavuudenhaluinen ja turvallisuushakuinen, että emme tee mitään kovin extreme -reissuja tai reppureissuja. Joskus käymme valmismatkalla Espanjan auringossa löhöämässä, joskus teemme omatoimimatkoja epätavallisempiin kohteisiin.
Lasten kanssa matkustamista helpottaa, kun on suunnitellut matkan hyvin etukäteen. Niinpä uuden matkan suunnitellu alkaa meidän perheessä aina tuntikausien nettisurffailulla. Matkoja suunnitellessani olen hyödyntänyt paljon muiden matkablogeja, ja nyt kun reissukokemusta on alkanut jo kertyä, ajattelin kirjata myös omia kokemuksiani ylös.
